Yhdistyksen perustaminen

Eeva Vakkilainen os. Rämö

Tammisuolaiset ry:n syntysanat: Tulee pian kuluneeksi 19 vuotta, kun jouduimme lähtemään pois sodan jaloista ja jättämään voittajalle kalliin synnyinseudun. Ympäri Suomen hajaannuimme. Oli raskasta alkaa uusi elämä vieraissa olosuhteissa. Nuoriso pian tottuu uusiin tapoihin, uuteen seutuun, jopa vieraaseen murteeseen. Me vanhat emme unohda kotiseutua ja murretta....

Helsingissä on paljon tammisuolaisia. Ehkä juuri tämä suurkaupungin ainainen melu ja rauhattomuus sai meidät ajattelemaan toistemme tapaamista. Pidimme aina pientä juttua, kun toisemme kohtasimme:” Olis hauska tavata kaikki tammisuolaiset yhdessä.” Kerran meitä oli koolla August Luukkonen, Eino Korte, Orvo Saarelma, Einar Heikkilä, Abel Kohonen ja allekirjoittanut. Menimme Espilään ja pidimme siellä pienen juttutuokion. Me päätimme kutsua tammisuolaiset tänne Helsinkiin, kokoontumispaikaksi ajattelimme Kestikartanoa. Saimme luvan sinne kokoontua 17 päivä toukokuuta 1958. Suuremmille paikkakunnille, missä tiesimme meikäläisiä asuvan laitettiin kirjeitse kutsu, myös sanomalehdessä ilmoitimme tästä tapaamisillanvietosta.

Kuka tietää unohtuuko murre, mitä puhuimme Tammisuolla tulevilta sukupolvilta, siksi kirjoitin muistiin alla mainitun kutsukirjeen sillä murteella  mitä siellä puhuimme.

Päivää taas pitkästä aikaa!

Meil tääl pääkaupungis on sit iha kevät Se sai mei varpaisii liikettä. Meit sattu täs yks ilta yhtee semmone sakki, nii myö päätettii pittää kokkous. Ja myö piettii. Meit ol siin kokkouksen pios Luukkose August, Saarelma Orvo, Korttee Eino, Heikkilä Einar, Kohose Aapel ja  allekirjoittanut.

Myö tehtii semmone pons, et kutsutaa kaik entiset tammisuolaiset tän Helsinkii Kes-tikartanoo lauantai-iltan klo 19.00 17 päivä toukokuuta 1958. Ilmottakkaa kaikil mei kyläläisil, ett hyö lähteet sillo reissuu. Kel o jottai ohjelmaa tai vakavaa kerrottavvaa, ni se ois oikee metkaa, ettei tartte siel tuppisuun istuu.. 

Meil tarjotaa siel kahvitkii, mut ne pittää ite maksaa. Samo myös yökortteer pittää ite hankkii. Tulostanne työ ilmottakkaa ens huhtikuun loppuun mennes, paremp ku aikasempaa. Mie toivotan Teil hyvvää vointii ja ruppeen niit tän tulo kirjeit oottamaa. Mittää iltapukkuu ei tarvii panna, iha vaa sää mukkaa ja mikä pääl mahtuu.

Ne kirjeet saap laittaa miu osotteellai.

Helsingissä 5.4.1958


Perustamiskokous ja toiminnan alku

Helatorstaina 17.5.1958 koitti sitten odotettu päivä, jolloin tammisuolaiset kokoontuivat yhteen suurin joukoin eri puolilta Suomea ja kenellä ei ollut tilaisuutta tulla mukaan, muistivat sähke- ja kirjetervehdyksin. Kyllä siellä kävi sellainen puheen sorina, että Kestikartanon ”seinät pullistuivat”. Meitä oli kaikkiaan 125 henkeä. Kyseltiin kuulumisia ”No voi sie et sit oo yhtää muttunt” tai ” Voi ku sie oot pulskistunt” tai ”Missäs työ nyt sitte ootte olemas” yms.

Illanvieton aikana Einar Heikkilä alusti kysymyksen Tammisuon Kotiseutuyhdistyksen perustamisesta ja sitä kannatettiin yksimielisesti. Valittiin  väliaikainen toimikunta: Einar Heikkilä, Eino Korte, August Luukkonen, Orvo Saarelma ja Eeva Vakkilainen. Illanvietossa oli mm. Viipurin Työväen Soittajat esiintymässä ja kaupunginjohtaja Tuurna piti juhlapuheen, jossa kertoili ajoista Viipurissa.

Väliaikainen toimikunta piti 6.12.1958 perustavan kokouksen ja läsnä oli 16 tammisuolaista ja yhdistyksen nimeksi päätettiin Tammisuon Kotiseutuyhdistys (myöhemmin nimi muutettiin Tammisuolaiset ry:ksi).